Kansallisuuspolitiikkaa

Näissä vaaleissa on yksi vaaliteema ylitse muiden. Kyllä, kyse on talousvaikeuksiin joutuneiden euromaiden tukemisesta. Mutta vain osittain. Kyse on nimittäin paljon perustavanlaatuisemmasta kysymyksestä kuin ”vain” taloudesta. Kyse on kansallisuuspolitiikasta, joka kattaa paitsi EU-velat, myös muut vaaleissa vahvasti esillä olevat kysymyset mm. pakkoruotsista, homojen oikeuksista ja maahanmuutosta.

Pitkälti Perussuomalaisten suomalaisuusretoriikan myötä puolueet ovat ajautuneet vastakkainasetteluun, jota käydään suomalaisuuden ja kansainvälisyyden välillä. Vihreät ja Kokoomus ovat avoimesti asettuneet kansainvälisyyden puolestapuhujiksi, muilla oman aseman löytäminen on vaikeampaa. Myös kansan rivit ovat jakautuneet perussuomalaisiin ja eurosuomalaisiin. Ja pohjimmiltaan kyse on, mistäpä muustakaan, kuin kansallisesta identiteetistä – käsityksistä siitä, keitä me olemme, mistä me tulemme ja minne me olemme menossa.

Benjamin R. Barberin raflaavasti nimetty teos Jihad vs. McWorld käsittelee tätä juuri nyt Suomessa käytävää tematiikkaa. Barberin perusteesinä on, että globalisaation vastapainona ovat voimistuvat kaikenlaiset jihadit, jotka tässä tapauksessa tarkoittavat löyhästi perinteisten arvojen korostamista. Tämä jakolinja kansallisen ja kansainvälisen välillä on noussut politiikan keskiöön kaikkialla maailmassa. Barberin määritelmien mukaan Suomessa meneillään olevaa keskustelua voitaisiinkin nimittää ”härmäläisjihadiksi”.

Kävi vaaleissa miten tahansa, näyttää siltä, että sitten vuoden 1918 ei Suomen kansa ole ollut jakaantuneempi kuin nyt. Jääkö jakautuminen vain Suomi-neidon pieneksi ikäkriisiksi, vai onko kyseessä paljon kroonisempi eksistentiaalinen kriisi?

Näyttäisi kuitenkin siltä, että tulevalla vaalikaudella, luultavasti vielä pidempäänkin, lähes kaikkea poliittista keskustelua leimaa kysymys kansallisesta identiteetistä. Mikä on ruotsin kielen asema Suomessa? Millaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomessa harjoitetaan? Mitkä ovat homoseksuaalien kansalaisoikeudet? Miten suomalaisuus sopii yhteen eurooppalaisuuden kanssa? Jopa kouluopetusta ja taidetta yritetään luultavasti vetää tämän keskustelun piiriin.

Vielä on tasan viikko aikaa vaikuttaa siihen, ketkä tätä poliittista keskustelua eduskunnassa käyvät. Meidän näkemyksiä kansallisuuskysymyksiin liittyen voi viikon mittaan lukea täältä.